Rannikkokalastusalueet ovat vesialueita, jotka sijaitsevat rannikon läheisyydessä ja ovat yhteydessä meriin tai valtameriin. Nämä alueet kattavat rannikon vesistöt ja ulottuvat usein tietylle etäisyydelle mantereelta.

Rannikkokalastusalueilla voi olla seuraavia ominaisuuksia:

  1. Kalastuslupien tarve: Useimmissa rannikkokalastusalueilla tarvitaan kalastuslupa kalastukseen. Kalastuslupia myyvät paikalliset viranomaiset, kalastusyhdistykset tai lupa- ja kalastuspalveluita tarjoavat tahot.
  2. Kalastusmenetelmät: Rannikkokalastusalueilla on usein monipuoliset kalastusmahdollisuudet, ja erilaiset kalastusmenetelmät voivat olla käytössä. Tämä voi sisältää heittokalastusta, vetouistelua, ongintaa, verkkokalastusta, katiskakalastusta ja muuta.
  3. Kalalajit: Rannikkokalastusalueilla voi esiintyä erilaisia kalalajeja riippuen sijainnista ja meriympäristöstä. Tyypillisiä rannikkokalalajeja voivat olla esimerkiksi turska, lohi, merilohi, silli, meriahven ja monet muut lajit. Paikalliset rajoitukset voivat kuitenkin koskea tiettyjä lajeja ja niiden kalastusta.
  4. Kalastusrajoitukset: Rannikkokalastusalueilla voi olla kalastusrajoituksia, kuten minimikokoja, saaliskiintiöitä, kalastuskieltoalueita tai kiellettyjä kalastusmenetelmiä. Näitä rajoituksia voi olla voimassa esimerkiksi tiettyinä aikoina tai tietyillä alueilla, jotta kalakannat säilyvät terveinä.
  5. Meriturvallisuus: Rannikkokalastusalueilla on tärkeää noudattaa meriturvallisuutta koskevia sääntöjä ja suosituksia. Tämä voi sisältää asianmukaisen veneilyvarustuksen, tiedon paikallisista merimerkeistä ja merenkulun säännöistä sekä valmiuden muuttuviin sääolosuhteisiin.

On tärkeää tarkistaa paikalliset kalastusmääräykset ja -luvat rannikkokalastusalueilla, joilla aiot kalastaa. Paikalliset kalastusviranomaiset, kalastusyhdistykset tai lupapalvelut voivat tarjota ajantasaista tietoa rannikkokalastusalueiden säännöistä ja tarvittavista luvista.