Kirjoittajan arkistot: Helge Joutsi

Kalatien rakentaminen Punelia-järven luusuaan varmistui

22.04 2015 pidetyssä neuvotteluissa saatettiin alulle Jokilanjokeen rakennevan Punelia-järven padon ohittavan kalatien rakennusvaihe. Rakennustyön urakoitsijan etsintä ja kilpaillutus tapahtuvat kuluvan vuoden syksyllä ja varsinainen rakentaminen v. 2016 aikana. Nykyinen pato jää paikalleen. Sen eteläpuoliseen reunaan tulee rullarata veneiden siirtoa varten. Pohjoispuolelle rakennetaan 9,2 metriä pitkä pohjapato, jonka päällä on puinen kulkusilta, kivetty tulvauoma sekä noin 3 metriä leveä kalatie. Kalatie muodostuu n. 10 metriä pitkästä ja 5 % kaltevuuteen rakennettavasta kivetystä uomasta, jossa on kolme kynnystä: pohjapadon aukko, sekä kaksi kivikynnystä. Samaan kokonaisuuteen rakennetaan myös betoninen luiska veneiden laskua varten.. Rahoituksesta pääosa tulee Helsingin Vesi Oy:ltä sekä Lopen Kunnalta. Muita osallistujia ovat paikalliset osakaskunnat ja jakokunnat, sekä Kalastusalue. Lisäksi rahoitusta on luvassa myös Ely-keskuksen sekä vesikunnostusten-, että kalatalousyksiköiltä. Valmistuttuaan kalatie mahdollistaa kalojen esteettömän liikkeen Karkkilan Pyhäjärveltä aina Kerittyjärveen saakka.

Lopen Kalastusalueen hankkeista vuonna 2015

Uusi kuhan alamitta, 40 cm, on tullut voimaan kalastusalueen kaikilla vesialueilla. Päätöksestä on ilmoitettu paitsi näiden sivujen uutisosiossa, myös Virallisessa lehdessä ja Lopen Lehdessä julkaistussa maksetussa ilmoituksessa sekä Lopen Lehden ja Riihimäen Viikkouutisten julkaisemissa lehtijutuissa.
Alkaneena vuonna kalastusalue jatkaa virtavesiensä kartoittamista sekä sähkökoekalastuksia. Tavoitteena on löytää ja suunnitella kohteet, joiden kalataloudellinen kunnostus olisi tarpeellista. Vaikka puro- ja jokireitit latvavesillä eivät juurikaan sovellu kalastuskohteiksi, on niillä paikallisille kalakannoille suuri merkitys hautomoina ja ”lastenkamareina”. Sopivien kohteiden kunnostus jatkuu sitten esim. purojen ennallistamisena, kutusoraikkojen perustamisena ja hoitona ja myös kalojen liikkumista estävien rakenteiden purkamisena.
Kuhien ja siikojen suomunäytteiden kerääminen jatkuu. Katso kotisivuilta käyttö- ja hoitosuunnitelman asiaa koskeva osio. Päättyneenä vuonna näytteitä saatiin jotakuinkin riittävästi vain Ojajärven siikakannasta. Näytteiden säilyttämiseen on jaossa paperisia ”pusseja” Eräloppi Oy:ssä.
Maahan on saatu uusi kansallinen rapustrategia (kts. http://www.hare.vn.fi/upload/Julkaisut/17300/4892_Kansallinen_rapustrategia_2013-2022.pdf ), joten voimme nyt siirtyä paikallistasolle ja laadituttaa tänä vuonna kalastusalueelle oman raputaloudellisen suunnitelman. Kaikenlaiset tilastot, havainnot (myös negatiiviset) ja rapuhistoriatiedot otetaan mielihyvin vastaan. Yhteydenotto isännöitsijään puh. 045 279 76 60.
Alueen kalastuksenvalvojana toimii edelleen Veijo Peura ja hänen kanssaan voivat osakakunnat sopia yhteisestä valvontakierroksesta puh. 040 574 02 43. Myös Vantaajoen yläjuoksun viimevuonna alkanut valvonta jatkuu.
Järvien kalaston laadun ja määrän selvittämiseksi tehdään koeverkkokalastuksia Kaartjärvellä, Valajärvellä ja Kesijärvellä.

Virkistyskalastusluvan tuotolla tehdyt kalanpoikasistutukset 2014

Vuonna 2013 tuotti kalastusalueen virkistyskalastuslupa nettotuloja 3.500 €. Luvan suosio on ollut vuosittain hienoisessa kasvussa. Tänä vuonna lupatuotolla suoritettiin istutuksia kalastusalueen vesiin seur.: Loppijärveen 1.000 €, Ojajärveen 1.000 € ja Kerittyyn 1.000 €. Suunniteltu ja tilattu harjusistutus Ollinjokeen ei toteutunut, koska poikasia ei huonon viljelykesän johdosta saatu.
Lupaehdot ja luvan hinnat vuonna 2015 ovat entiset ja luvan voi lunastaa heti tammikuun alussa entiseen tapaan (vuosilupa 25 €, mobiililupa 5 €/ vrk). Tarkempaa tietoa esim. myyntipaikoista julkaistaan avovesikauden (?) alkaessa…

Kalastusalue nosti kuhan alamittaa 40 cm:iin

Kalastusalueen varsinainen kokous 27.marraskuuta 2014 päätti hallituksen esityksestä ja kalastuslain 35 § vedoten nostaa kuhan alamittaa 40 cm:iin kaikilla kalastusalueen vesialueilla. Perusteluina kalastusalue toteaa mm. ”Alamitan nostolla on tavoitteena vähintään yhden kutukerran turvaaminen. Tämän hetkinen lakisääteinen alamitta 37 cm on kuhan luontaisen lisääntymisen kannalta liian pieni. Ainoastaan kaikista hidaskasvuisimmat kannat tulevat sukukypsiksi 37 cm:n pituisina.” Alarajan nosto tulee voimaan vuoden 2015 alusta ja se merkitsee sitä, että kaikki saaliiksi saadut alle 40 cm pituiset kuhat on laskettava takaisin pyyntiveteen, elävinä tai kuolleina. Kokouspöytäkirja liitteineen on nähtävillä Lopen Kunnanviraston neuvonnassa ajalla 07. – 21.12.2014, sekä otteena Lopen, Tammelan, Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen kuntien ilmoitustauluilla. Ote sisältää hallituksen perustelun alamitan nostolle. Päätöksestä julkaistaan lisäksi ilmoitus Lopen Lehdessä 10.12.2014 sekä Virallisessa Lehdessä. lisätietoja isännöitsijältä puh. 0452797660 tai s-postilla helge_joutsi@hotmail.com

Harjusistutukset Ollinjokeen saavat jatkoa v.2013

Kalastusalue aloitti harjusistutukset Ollinjokeen syksyllä 2012 lisätäkseen jokijakson kiinnostavuutta onkijoiden keskuudessa.

Yksikesäisiä, keskim. 11,5 senttisiä poikasia laskettiin jokeen kaikkiaan 2.150 kpl. Istutus tehtiin käyttäen Puruveden kantaa.

Mikäli harjus menestyy jokijaksolla, saavuttavat ensimmäiset harjukset lajikohtaisen alamitan (30 cm) 4-5 vuoden kuluttua. Kalastusalue pyytää toimittamaan kaikki harjuksia koskevat havainnot isännöitsijälle.

Istutukset jatkuvat myös vuonna 2013.

Lopen Kalastusalue saa uuden kalataloudellisen käyttö- ja hoitosuunnitelman

Voimassaoleva käyttö- ja hoitosuunnitelma on vuodelta 1995.
Uuden laatimiseksi ryhdyttiin toimiin syksyllä 2012 ja varsinainen kokous päätti teettää uuden suunnitelman vuoden 2013 aikana. Tekijäksi valikoitui tarjousten perusteella Hämeen Kalatalouskeskus, jossa päävastuun työstä kantaa kalabiologi (FM) Tomi Ranta sekä avustavana henkilönä iktyonomi Petri Mäkinen.
Suunnitelman laatiminen tulee maksamaan runsaat 7.000 € (alv0). Rahoitukseen on haettu avustusta kalatalouden edistämisvaroista.
Suunnitelmassa kuvataan mahdollisimman tarkasti kalavesien nykytila sekä annetaan käyttö- ja hoitosuositukset n. 5 seuraavan vuoden ajalle. Kalatalous pyritään liittämään yhteen muun vesistön käytön kanssa, jotta siitä muodstuisi käyttökelpoinen työkalu paitsi osakaskunnille, myöskin viranomaisille, järjestöille ja kaikille kuntalaisille.
Uusi käyttö- ja hoitosuunnitelma on hyväksyttävänä alueen kokouksessa marraskuussa 2013.